Suositun Nonsense-podcastin Alexa Dagmar: ”Käynti gynekologilla oli niin kummallinen, että minulla heräsi huoli omasta hedelmällisyydestä”

Suositun Nonsense-podcastin toinen juontaja Alexa Dagmar kertoo uusimmassa jaksossa erikoisesta kokemuksestaan gynekologilla. Nainen ei käynnin jälkeen tiennyt, oliko hänen lapsensaantimahdollisuutensa heikentynyt vai ei. Hedelmällisyysspesiaali nimisessä jaksossa Dagmar ja podcastin toinen vetäjä Linda Juhola pureutuvat hedelmällisyyteen asiantuntijavierainaan hedelmöityshoitoklinikka Ovumian gynekologi, lapsettomuuslääkäri Eija Dorbek ja lääketieteellisen biokemian dosentti Pekka Sillanaukee.

Alexa Dagmar kertoo uusimmassa podcast-jaksossa olleensa huolissaan hormonaalisen ehkäisyn lopettamisen jälkeisestä epäsäännöllisestä kuukautiskierrosta, minkä vuoksi nainen päätti varata viime lokakuussa ajan gynekologille. Käynnin jälkeen Dagmar oli kuitenkin epätietoinen ja hämmentynyt. Hän ei saanut gynekologilta selkeää vastausta oliko hänen munasarjoissaan ja munarakkuloissaan jotain vialla.

– Kysyin gynekologilta suoraan, onko minun haastavampaa saada lapsia. Hän totesi, ettei sellaista diagnoosia hirveän helposti anneta, mutta jotain ongelmia saattaa olla, Dagmar kertaa.

– Täytyy sanoa, että oli todella haikea fiilis useita päiviä sen jälkeen. Niin paljon huolta ja kysymyksiä. Kaikin puolin hämmentynyt olo.

Dagmar päätti ottaa asioista lisää selvää. Naiselle tehtiin lopulta Ovumialla hedelmällisyyskatsastus, jonka perusteella kaikki näytti olevan kunnossa. Dagmar kertoo huokaisseensa helpotuksesta.

– Kaikki huoli, kysymykset ja keskustelut ystävien kanssa saivat kuitenkin meidät molemmat sille fiilikselle, että näistä asioista pitää puhua enemmän, Dagmar sanoo.

Hedelmällisyyskatsastukseen tarpeeksi ajoissa

Dagmar ja Juhola keskustelevat uusimmassa jaksossa hedelmällisyydestä ja lapsettomuudesta yhdessä Ovumian asiantuntijoiden Eija Dorbekin ja Pekka Sillanaukeen kanssa.

Dorbek korostaa jakson aluksi, että kaikkien gynekologien koulutukseen kuuluu hedelmällisyys. Hän kuitenkin jatkaa, ettei asia ole välttämättä ensimmäisenä mielessä, jos hedelmällisyyden kanssa ei ole päivittäin tekemisissä.

Dorbek valottaa, että hedelmällisyyskatsastuksen avulla pystyy saamaan hyvän käsityksen naisen hedelmällisestä tilanteesta sekä mahdollisista raskaaksi tulemisen haasteista. Perusteellisen gynekologisen tutkimuksen, terveydentilan läpikäynnin sekä verikokeiden ja muiden tutkimusten avulla nainen saa tietää esimerkiksi jäljellä olevien munasolujensa määrän. Dorbek korostaa, että katsastukseen voivat tulla myös pariskunnat ja miehet. Miesten kohdalla katsastus perustuu pääasiassa siemennesteanalyysiin.

Ikärajaa hedelmällisyyskatsastuksen tekemiselle ei ole. Sillanaukee kuitenkin suosittelee podcastissa lapsitoiveen omaavia naisia käymään katsastuksessa mieluummin ennemmin kuin myöhemmin, sillä hedelmällisyys alkaa väestötasolla laskea kolmenkymmenen ikävuoden jälkeen. Yksilötasolla vaihtelua on kuitenkin paljon ja jotkut tulevat raskaaksi myös neljänkympin jälkeen.

Katsastuksessa voi saada myös vinkkejä oman hedelmällisyyden säilyttämiseen. Sillanaukee sanoo, että iän lisäksi hedelmällisyyteen voivat vaikuttaa muun muassa paino, stressi ja elintavat. Hän ei kuitenkaan halua, että ihmiset potevat asioista syyllisyyttä, vaan, että jokainen pysähtyisi miettimään, mitä valintoja omalla kohdallaan voi hedelmällisyyden varmistamiseksi tehdä.

Munasolujen ennakoivasta pakastuksesta lisäaikaa

Dagmar kertoo kuulleensa, että Amerikassa naiset laittavat munasolujaan ennalta pakkaseen. Dorbek sanoo, että trendi on nouseva myös Suomessa, mutta sitä tehdään vielä verrattain vähän. Dorbek suosittelee, että nainen pakastaisi munasolujaan alle 35-vuotiaana, sillä tämän jälkeen munasolujen laatu heikkenee merkittävästi. Hän toteaa, että mitä aikaisemmin asiassa ollaan liikenteessä, sitä todennäköisempää raskaaksi tulo myöhemmin on.

Sillanaukeen mukaan munasolujen ennakoiva pakastus on keino tasa-arvoistaa miesten ja naisten välistä hedelmällisyyden eroa. Jos 30-vuotias nainen tietää haluavansa lapsia, mutta epäilee, että elämäntilanne on otollinen lapsenteolle vasta 35 ikävuoden jälkeen, on munasolujen ennakoiva pakastus harkinnan arvoinen asia.

Munasolujen pakastusprosessissa nainen pistää itseensä aivolisäkehormonia, joka kypsyttää normaalista kuukautiskierrosta poiketen useamman munasolun. Tavoitteena on saada pakkaseen noin 20 kypsää munasolua, jotta raskauden alkamisen todennäköisyys on myöhemmin mahdollisimman hyvä. Munasolujen keräys tapahtuu toimenpiteessä, joka kestää 5-10 minuuttia. Potilas kotiutuu 1-2 tuntia keräyksen jälkeen.

Luovutetuista sukusoluista apua lapsettomille

Dagmar sanoo tiedostavansa, ettei hedelmällisyyskatsastuksen hyvä tulos välttämättä tarkoita, etteikö hänellä voisi olla lapsensaannissa myöhemmin ongelmia.

Dorbek ja Sillanaukee kertovatkin, että noin puolilla potilaista syytä lapsettomuuteen ei löydetä. Sillanaukee peräänkuuluttaa, ettei syyn saati syyllisen löytäminen ole myöskään olennaista. Tärkeintä on tietää, milloin luontoa pitää avittaa. Joissakin tilanteissa avuksi tarvitaan lahjoitettuja sukusoluja.

Dorbek kertoo, että munasolunlahjoittajaksi voi ryhtyä 20-35-vuotias terve nainen, jolla on halu auttaa. Myös luovuttajan oman hedelmällisyyden täytyy olla kohdallaan. Omia lapsia lahjoittajalla ei tarvitse olla. Sopivuus luovuttajaksi selvitetään terveystarkastuksen ja siihen liittyvien tutkimusten avulla. Luovutetut munasolut käytetään heti tai pakastetaan munasolupankkiin myöhempää käyttöä varten. Sillanaukee sanoo, että luovutetuista munasoluista on jatkuvasti pulaa.

Hän jatkaa, että yhdestä munasolulahjoituksesta saa parhaimmillaan avun 2-3 perhettä.

Munasolujen lisäksi hoidoissa tarvitaan jatkuvasti suomalaisten miesten lahjoitettuja siittiöitä, minkä vuoksi Dorbek ja Sillanaukee toivottavat myös miespuoliset lahjoittajat tervetulleeksi klinikalle. Yläikäraja siittiöiden luovuttamiselle on 45 vuotta.

Hedelmällisyyskatsastus pähkinänkuoressa

  • Hedelmällisyyskatsastus sopii kaikille hedelmällisyydestään kiinnostuneille naisille ja miehille. Erityisen paljon siitä voivat hyötyä lapsia nyt tai tulevaisuudessa toivovat sekä ne, jotka eivät vielä ole perheellistymishaluistaan varmoja.
  • Hedelmällisyyskatsastuksessa voidaan selvittää hedelmällisyyttä sekä tarjota keskusteluapua mieltä askarruttavissa kysymyksissä. Katsastuksen avulla on mahdollista ehkäistä tahatonta lapsettomuutta.
  • Katsastukseen voi saapua yksin tai pariskuntana.
  • Katsastuksella pystytään korvaamaan gynekologinen vuositarkastus. Samassa yhteydessä voidaan ottaa myös papa-koe sekä hoitaa ehkäisyasiat kuntoon.

Teksti: Anna-Maija Kakkonen

Lue lisää:

 

←  Takaisin