Munasolujen ennakoiva pakastus pyrkii varmistamaan lapsen saamisen myöhemmin

13.12.2017 Pekka Sillanaukee

Munasolujen ennakoiva pakastus pyrkii varmistamaan lapsen saamisen myöhemmin

Munasolujen pakastaminen hedelmällisyyden säilyttämiseksi eli ns. munasolujen ennakoiva pakastus on käyttökelpoinen mahdollisuus nykynaisille. Tämä tarkoittaa esimerkiksi 28-35-vuotiaan naisen munasolujen pakastamista käytettäväksi myöhemmin. Ennakoiva pakastus mahdollistaa useamman vuoden lisäaikaa raskaaksi tulemiseen vaiheessa, jolloin naisen luonnollinen hedelmällisyys alkaa jo heiketä ja on kasvanut riski sille, että lapsen tekeminen omilla sukusoluilla ei myöhemmin onnistuisi. Tutkimustiedon mukaan pakastetuista munasoluista syntyneet lapset ovat olleet terveitä ja hoitomuoto on osoittautunut turvalliseksi ja tehokkaaksi.

Perheen perustaminen ja vanhemmuus ovat aina yksityisiä ja varjeltuja asioita. Lääketieteellisen teknologian mahdollistamat uudet hoitomuodot – kuten munasolujen ennakoiva pakastus – ovat uutena perhesuunnittelun mahdollisuutena herättäneet keskustelua. Tietoon perustuva, yksilön omaa päätöksentekokykyä ja yksilöllisiä tavoitteita korostava keskustelu onkin tärkeää. Kun keskustelua käydään avoimesti, yksilön oikeutta aktiiviseen perhesuunnitteluun kunnioittaen sekä lääketieteen eettisiä periaatteita luodaten, se laventaa myös suomalaisen yhteiskunnan ajattelumalleja sekä tuo tiedon uudesta mahdollisuudesta joustavaan perhesuunnitteluun sitä tarvitseville.

Suomalaisten naisten synnytysikä on jatkuvasti noussut. Raskaaksi tuleminen on kuitenkin sitä vaikeampaa mitä iäkkäämpi nainen on, sillä hedelmällinen ajanjakso on elinikään nähden suhteellisen lyhyt. Naisten hedelmällisyys alkaakin laskea jo 30 ikävuodesta eteenpäin ja lasku jyrkkenee 37-38 ikävuoden jälkeen. Munasolujen pakastaminen hedelmällisyyden säilyttämiseksi eli ns. munasolujen ennakoiva pakastus on käyttökelpoinen mahdollisuus nykynaisille. Se myös tuo tasa-arvoa lapsen tekemiseen, sillä miesten siittiöiden hedelmöityskyky laskee yleensä vasta myöhemmällä iällä.

Syynä lapsen hankkimisen siirtämiseen voi olla uratilanne, perhetilanne tai sopivan kumppanin puuttuminen. Kansainvälisten tutkimusten perusteella jälkimmäinen syy on yleisin. Se mistä nyt puhutaan ”ennakoivana munasolujen pakastamisena”, tarkoittaa mielellään 28-35- vuotiaan naisen munasolujen pakastamista käytettäväksi myöhemmin. Käytännössä se tarkoittaa useamman vuoden lisäaikaa raskaaksi tulemiseen vaiheessa, jolloin naisen luonnollinen hedelmällisyys alkaa jo heiketä ja on kasvanut riski sille, että lapsen tekeminen omilla sukusoluilla ei myöhemmin onnistuisi.

Yhdysvalloissa, Englannissa ja Ruotsissa munasolujen ennakoiva pakastaminen on jo tutumpaa, ja joissakin yrityksissä sitä tarjotaan työsuhde-etuna yli 30-vuotiaille naisille. Tämä kertoo, kuinka rationaalisesti asiaa on lähestytty, vaikka aktiivinen perhesuunnittelu on samaan aikaan mitä intiimeintä ja yksityisintä, eikä työnantajalla pitäisi olla oikeutta puuttua sinänsä asiaan.

Kokemukset pakastetuilla, lahjoitetuilla munasoluilla toteutetuista hoidoista ovat olleet positiivisia. Pikkuhiljaa munasolujen pakastus omaan käyttöön yleistyy myös Suomessa. Biologisesti paras ikä kerätä munasoluja olisi 20 – 32 -vuotiaana. Monesti kuitenkin elämänsä kulkua näkee ja lapsenhankintamahdollisuuksista osaa huolestua vasta iäkkäämpänä. Munasoluja tarvitaan yleensä iästä riippuen mielellään 15 – 20 kappaletta, jotta mahdollisuus niillä onnistumiseen olisi riittävän hyvä. Munasolujen pakastus edellyttää samanlaisen noin kahden viikon hormonihoidon ja munasolujen keräyksen kuin koeputkihedelmöityshoito. Aluksi selvitetään naisen munasarjojen toimintaa ja reserviä lääkärin vastaanotolla. Lääkäri kertoo myös munasolujen ennakoivaan pakastukseen liittyvän hoidon kulun yksityiskohtaisesti. Neuvonnassa käydään läpi myös hedelmöityshoitoihin liittyvää suomalaista lainsäädäntöä (Hedelmöityshoitolaki ja Kudoslaki). Munasolujen pakastusta harkitsevat naiset tapaavat myös hedelmöityshoitoihin perehtyneen psykologin, jonka kanssa käydään läpi asiaan liittyviä psykologisia näkökohtia.

Ennakoiva munasolupakastus lisää merkittävästi todennäköisyyttä onnistua lapsen hankkimisessa omilla sukusoluilla silloin kun aika on sopiva. Munasolupakastus saattaa myös helpottaa mahdollista lapsettomuuden uhan naiselle aiheuttamaa ahdistusta ja stressiä sekä jättää mahdollisuuden lapsen saamiselle myöhemmin kumppanin löytymisen tai elämäntilanteen muuttumisen myötä. Tutkimustiedon mukaan pakastetuista munasoluista syntyneet lapset ovat olleet terveitä ja hoitomuoto on osoittautunut turvalliseksi ja tehokkaaksi.

Kirjoittajat:

Pekka Sillanaukee, FT, Dos, CEO, Ovumia
Eija Dorbek, LL, Vastaava lääkäri, Ovumia Fertinova Helsinki
Katriina Johansson, LL, Erikoislääkäri, Ovumia Fertinova Helsinki
Jarna Moilanen, LT, Erikoislääkäri, Ovumia Fertinova Helsinki
Mari Sälevaara, LL, Erikoislääkäri, Ovumia Fertinova Helsinki

Viitteet:

Duodecim 2014;130(1):7-8. Ennakoiva munasolupakastus
Ovumia Blogi 20.11.2016, Mirka Paavilainen; Ennakoiva munasolupakastus mahdollistaa joustavamman perhesuunnittelun?
Ovumia Blogi 15.8.2016. Kati Pentti, Candido Tomás, Johanna Aaltonen; Ovumian munasolupankki mahdollistaa raskaudet erinomaisin tuloksin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.