Alkiot ovat tarkkoja olosuhteistaan, lämpötilan ja pH:n tulisi olla juuri oikeanlainen kun alkiota viljellään. Perinteisessä alkioiden viljelyssä munasolut hedelmöitetään munasolujen keräyspäivänä ja ne laitetaan viljelykaappiin. Seuraavan kerran solut otetaan kaapista ulos seuraavana aamuna, jolloin mikroskoopin alla tarkistetaan ovatko ne hedelmöittyneet normaalisti. Ja tämän jälkeen taas pikaisesti turvaan lämpimään viljelykaappiin. Sama tapahtuu jälleen seuraavana päivänä, kun tarkistetaan miten alkiot ovat lähteneet jakautumaan.
Näillä nopeilla tarkastelukerroilla nähdään alkion jakautumisesta vain pieni hetki, ja on sattuman kauppaa missä kohden jakautumista tietty alkio juuri tuolla kyseisellä tarkasteluhetkellä sattuu olemaan. Paljon tärkeitä merkkejä alkioiden kehityksessä jää väistämättä näkemättä. Toisaalta taas joka kerran kun kaappi avataan ja alkiot otetaan sieltä ulos, olosuhteet niin viljelymaljalla kuin kaapissakin muuttuvat. Tässäpä biologin suuri päänvaiva; miten saada mahdollisimman paljon tietoa alkioista silti häiritsemättä niiden elintärkeitä olosuhteita.
Meillä on Ovumian alkiolaboratoriossa nyt loistava tilaisuus päästä kurkkaamaan alkioiden maailmaan viljelykaapin pimeydessä. Avainasemassa on Embryoskooppi. Se on alkioiden viljelyä varten suunniteltu kaappi, jossa on sisäänrakennettu mikroskooppi ja kamera. Kamera ottaa alkioista kuvia tietyin väliajoin läpi koko viljelyn. Nämä kuvat pystytään yhdistämään videoksi, jossa näkyy alkion kehitys alusta lähtien. Nyt siis pääsemme ”vakoilemaan” mitä ne alkiot oikeastaan puuhailevatkaan niillä väliajoilla kun emme muuten niitä pääsisi näkemään.
Ensin ilmestyvät esitumat, yksi isältä, yksi äidiltä peritty. Tämä tapahtuu yleensä hedelmöitystä seuraavan yön aikana. Sen jälkeen esitumat häviävät ja alkio lähtee jakautumaan. Paras tilanne on, kun alkio jakautuu tasaisesti synkroniassa, ensin 2-soluiseksi, siitä 4-soluiseksi, 8-soluiseksi ja tasaisesti eteenpäin. Tällaisella alkiolla on parhaat mahdollisuudet kehittyä blastokystiksi, kiinnittyä kohtuun ja kehittyä vauvaksi asti.
Matkan varrella tarkastelemme myös muita tärkeitä merkkejä; mm. jakautumisen dynamiikkaa eli millä tahdilla jakautuminen tapahtuu, alkiossa olevien fragmenttien määrää ja solujen monitumaisuutta (kussakin alkion solussa tulisi näkyä vain yksi tuma). Tumat ovat näkyvissä jonkin aikaa ja häviävät taas kun alkio valmistautuu jakautumaan eteenpäin. Monitumaisilla alkioilla on todettu olevan heikompi implantaatio ja raskaustulokset. Suuri osa monitumaisista alkioista on perinteisellä viljelymenetelmällä jäänyt näkemättä.
Toiset alkiot lähtevätkin jakautumaan aivan toisenlaisella kaavalla, esimerkiksi yhdestä soluista suoraan 3-soluiseksi. Tällaisen alkion mahdollisuudet jatkaa hyväksi blastokystiksi ja kiinnittyä kohtuun ovatkin jo merkittävästi huonommat kuin normaalitahdissa jakautuvalla naapurialkiolla. Alkion ensimmäinen jakautuminen tapahtuu yleensä illan/yön aikana ja perinteisessä viljelymallissa nämä suoraan 3-soluiseksi jakautuvat jäävät myös hyvin usein havaitsematta. Näemme myös alkioita jotka lähtevät ensin jakautumaan mutta palautuvatkin takaisin ja jatkavat jakautumista taas uudelleen (reverse cleavage), myös tämä on tutkimuksissa liitetty alentuneeseen implantaatioprosenttiin ja huonompiin raskaustuloksiin.
Embryoskoopin time-lapse-menetelmän avulla pääsemme näkemään nämä kaikki vaiheet ja tätä tietoa hyväksi käyttäen valitsemaan siirtoon sen kaikkein parhaan alkion. Laite ei siis pysty mitenkään parantamaan tai muuttamaan olemassa olevia alkioita, mutta se takaa alkioille häiriöttömät olosuhteet läpi koko viljelyn ja antaa biologille lisätietoa tietyn alkion potentiaalista kehittyä ja auttaa alkioiden valinnassa siirtoon. Tämä vähentää turhia alkionsiirtoja, parantaa raskaustuloksia ja vähentää keskenmenoja.
